Horisontti-Reunalla

,,,,

(text-style: "outline")[Horisontti - Reunalla] [[Aloita->Katto]]

Silmät kii. Annan viileän tuulen humista Ja kuljetan mun sormia Pitkin sun pitkiä hiuksia. Kylmä ja tasanen maa Selän alla Painaa vasteen pehmeää pulleaa hupparia Ja muistuttaa kuinka talvi on jo tulossa. Pieni valonpilkahdus loistaa läpi luomien, yöllisessä auringin laskun säässä; Viimeisen lämmön seassa [[Haluan vielä sua->Käsi]] [[Haluan jo maailmaa->Taivas]]

Kirkas isku Aurinko palaa vielä pitkin pilvien pintaa Purppuran sävyt odottaa kuuta Ne haluaa meidän menevän Jotta sini ja valopilkut sais paikkansa Ja rauhansa Me ollaan särö hiljaisuudessa Kun takin lieve kahahtaa Sä tarraat siihen kii Ja silloin sormet narahtaa ihan pinesti Ja kynnet raapii betonin karheaa Ja vielä Vielä toivoisin rikkovani maailmaa vähän pahemmin Avaamalla suun (if: (history:) contains "Käsi")[Sun huulille.] [[Kunnes lintu lentää->Ohitus]]

Millään ei oo väliä; Ei sillä eikä tällä Ei meidän mielillä tai kielillä Vaikket sano sanaakaan Kuulen sydämen lyöntis Vasteen mun pehmeää rintaa Johon nojaa sun pörröinen pää Niin tätä kaipasin. Ilta kaartuu ja kylmä herää Jalkoja paleltaa jo Omassa pimeässäni Piilossa silmien alla Hapuilen sun kättä Ja tarraan siihen miten löydän [[Lämpimästi turvaan.->Taivas]]

Meiän maailma häviää siiveniskusta Äänekäs hiljaisuus murenee siruiksi kattotasanteelle Kupla puhkeaa höyheneten terävistä kulmista Yhtä keveästi kuin tullessaan Me ei olla hetkeen me Ollaan vaan katseet kohti varjoa Vasten taivaan valopalloa. Se lensi meidän yli Tuleeko se enää kohti [[Reunalle, katse kauneuteen->Lintu reuna]] [[Keskemmälle, mieli pelonsekainen->Lintu mökki]]

Vastassa on horisontti Pudotus ja kaikki kaunis Samoissa kehyksissä Nään lennon; Se syöksyy ali, Nousee ylös Ja seuraan kierteitä niska kipeänä. Kädet tarraa kaiteeseen Yhä tiukemmin kun kurkottaudun Aina vain pidemmälle Että näkisin jokaisen ihmeen Virheen ja vaivoin harkitun [["Kato"->Katse]]

Keskellä meidän pientä maailmaa On ovi, katto ja tikkaat Juokset sen taa (if:(history:) contains "Käsi")[Ja vedät mut mukaan] (unless:(history:) contains "Käsi")[Kun mä kiipeän korkeammalle kohti taivasta] Kaukana Sielä minne pilvet katoaa Näkyy iskuja ja mustaa Elävää liikettä Hoippuvaa horjuvaa Mitä lähmpänä Sitä enemmän [[Me pelätään->Pelko]]

(if:(history:) contains "Käsi" and "Lintu mökki")[Kiivetään alas] Ja silloin Törmäyskurssi Sitä koskaan ei opittu Isku vasten niskaa ja höyhenet pöllyää Kun kukkaruukut kaatuu päälle Ja sä piiloudut mun selän taakse. Meidän edessä on hän Lintu ja mun peilikuva Kaikki jota toivoin ja pelkäsin Yhdessä ihmisessä Sillä sitä se on Ihminen on vaan mielessä Ajassa ja tässä Mun edessä on totuus (if:(history:) contains "Lintu mökki")[Niin niin villinä] (if:(history:) contains "Lintu reuna")[Hiljaa hengittäen, itseään tasaten] Lämmitän lintuni syliini, [[Ja palaan kertomaan tarinani->Syli]] Johdatan lintuni laidalle, [[Sun kanssa maailman rajalle->Laita]]

Ensimmäinen viilto ilman halki Pehmeänä voi sulaa Mä lämpenen sun äänelle Ja annan luvan Tule tänne "Katon katon" Katon kun maailma tanssii meille Linnun lailla Aamuyössä Sun kanssa [[Nyt->Törmäys]]

Pelko on katseita (if:(history:) contains "Käsi")[ja kosketusta] (unless:(history:) contains "Käsi")[ja nyökkäyksiä] Me rikottiin maailma Ja joku meidät Eikä enää osata Kostaa Vaan kadota [[Nyt->Törmäys]]

(if:(history:) contains "Pelko")[Siivet lyö mun lävitse Sulat lentää silmille Mun maailma ei kestä sitä rikkinäisyyttä mut pelko meidät tähän ajoi jostakin on päästävä alkuun taikka ei Mä tarraan, etsin sanoja jotka vois ymmärtää avaamatta edes suuta korvia huumaavassa havinassa kun kadottaa aina vaan enemmän Eikä koskaan edes löytänyt] (if:(history:) contains "Katse")[Mä peityn piiloon siipien taa tähti on joukossamme eikä se silti loista yhtään meitä kirkkaammin Varoen sanomasta sanaakaan takerun turvaan haluan vapauden kaiken mitä sillä on vaikken tidä onko koskaan ollutkan varmuus rikkoisi illuusion mutta mä uskon] [[Lopulta->Sylistä]]

Lähemmäs lähemmäs Askel kerrallaan Ja tovon että oisin ottanu nää askeleet jo paljon aiemmin Sua kohti Mutta nyt mun jalkoja seuraa hän Siivet lyö muttei löydä ilmaa Tuon ihan rajalle, maailman reunalle Istuudutaan siihen “Tulisitko mukaan Jos mä oisin sun?” Sä et lähde, [[et ehkä välitä->Maisema]] Säkin meet, [[mun kanssa minne vaan ->Reunalla]]

Lopulta sekin on ohi Katseet kohtaa Silmä silmästä Sulka sanoista Mulla ei oo höyheniä mutta osaisin kastaa musteeseen ja kirjottaa kaikki ajatukseni tuuleen [[Riittäiskö se?->Alku]]

Mikään ei tapahdu itsestään Kaikella on syy ja seuraus Mailma seuraa toista Ja ehkä mua vielä seurataan ihan hyvällä. Niinpä mä kävelen kohti laitaa Ja istuudun turvallisen matkan päähän Annan auringon kiiltää kostealla kaiteella estää mua putoamasta muistuttaen valosta mahdollisuudesta löytää aamu pimeydenkin päätteeksi Jota nyt ootan Vaikken osaa ääneen sanoa Kutsun olkapäätä johon nojata ja korvaa joka kuulee pienellä nyökkäyksellä Kissan silmillä pimenevässä illassa [[Viimeisissä väreissä->Horisontti]]

Lintu oppii lentämään Kun se tippuu pesästä Mä istun reunalla valmiina tippumaan Kun sä kävelet kohti Käännyn sun puolees käännän selän pudotukselle ja peloille "Oisit menny mun mukana" (kuolee) en anna vaan kiitän ja tarraan käsistä Istun reunalla just oikealla korkeudella niin että katson ylös sun kasvoihin ja voisin halata nojata sun rintaan Sydäntä vasten Apua, turvaa, [[Sanoja]] (if:(history:) contains "käsi" or "Katse")[Rakkautta, lohtua, [[Suudelma->Aloite]]]

Lintu oppii lentämään kun se tippuu pesästä Kun nään sun selän kääntyvän Käännän katseeni horisontiin Maisemaan ja viimeisiin valoihin Tähtimereen katutasalla Alhaalla Niin niin kaukana Onkohan se Silmät kii vain unta? [[Tuuli puhaltaa ja putoan->Pudotus]]

Viimaa vailla tietoa Pyörin ja pakenen todellisuutta etsimällä kovaa maata jalkojen alle taivaalta Turvallinen tyhjyys ympäröi ja piilotan viimeisetkin pisarat todellisuutta palaamalla pimeyteen silmät kii, siihen hetkeen kun oltiin vielä kuplassa ja sä olit mun turvana Kierin väreissä ja valoissa Kuljen läpi kaikkien maailman tunteiden [[Kun->Pudotusta]]

Kaikki klisheet sitä toivoo että ollaan silmät kii Jotta se ois aitoo pitää kadota ja vain tuntea maailma Ja niin se menee meilläkin. Pehmeää pintaa, lämpöä ja halua. Kaipausta, Joka leijui ilmassa meiän välillä niin pitkään että nyt halutaan se rikkoa ihan täysillä Nousen seisomaan, kasvatan itseni ylöspäin kerään rohkeuttani varpaillani Ja silitän sun poskia jotka on kosteat onnen kyyneleistä Kun meidän hiljaisuus räjäyttää maailman [[Valoon->Sinä]]

Hiljaisuutta ei koskaan kuulu ummistan tieukemmin ja odotan odotan uutta ikuisuutta ensimmäistä alkua koskaan varmistumatta mitä tulisi tai olisi tullut Tai niin luulen [[Kunnes->Herätys]]

Jokaisella tarinalla on loppu Ja mulla on omanlaiseni pelko loppuja kohtaan Mutta pitäs muistaa että sen jälkeen tulee aina alku. Vaihtoehto: [[Valintoja]] [[Kiitos]]

Maailma tuntuu yhä Tuntuu väreinä iholla Viileänä viimana kun mieli on jo kaukana poissa Horjun silmät kii ja rutistan kii siihen ainoaan mitä on lähellä Nyrkki täyttyy höyhenistä Ja uskallan vihdoin kurkistaa. [[Avaraan->Horisontti]]

Maailma tuntuu yhä Jokin pistää ja toinen painaa mutta kipu ei kolkuta vaan helpotus Tarinan loppu On toisen alku Ja kun korvaan kuuluu pikkulinnu piipitys Herää maailma henkiin Piiloon paennut mieli kerää itsensä kasaan Ja lopulta käsi tarraa kaarnaan. Puun ja kuoren välissä olivat vaihtoehdot ilmalennossa Vaikka vierellä lentänyt löysi tiensä taivaalle Olen yhä tässä [[Ja avaan silmät.->Lehdet]]

Mun edessä odottaa hän ei lähde eikä tule Muutos on mun käsissä Muutos on kynän päässä Toisen untuvista saadussa on maksettava hinta ja kerrottava totuus Annettava maailman tietää mitä mä kaipaan Paperi on puu Kirjain on koukero Teksti on harhaa Kaikki on vaan ajatusta Ja silti se kertois niin paljon Joten valitsen sanat tarkkaan [[Kiitos, tutut turvalliset...->Vanhat]] [[Kuulkaas, vieraat varovaiset..->Vieraat]]

"Kiitos; maailmasta ja elämästä sillä elämä ootte te eihän maailmaa olis ilman samoja hymyjä kanssanne jaetut hetket ei oo ainoita yhtä kauniita mutta on silti jotain taianomaista ja niin valitettavan harvassa Haluaisin ettei saada kaikkea valmiiks että aina jäis jotain vähän kesken sanottais se mikä on sillon ihanaa Mutta jätettäs syy Tavata uudestaan, halata uudestaan ja kuitenkin kiitän sillä onnellisuus on niissä hetkissä kun saa muistella mennyttä nauttia tästä ja tietää että vielä lisää on tulossa." [[Piste->Päätös]]

"Kuulkaas, kun mä avaan suuni ensi kertaa aloitan matkani pienelä liikkeellä elämä olkoot pitkä tai lyhyt se on silti kohtaamisia ja kokemuksia ja joku syy johti siihen että me kohdattiin. Me kohdattiin mutta toivon ettei se jää siihen toivon että se etenis siihen ettei meidän mielillä tai kielillä olis väliä Toivon meidän aikaamme taikaa suunnittelen yhteiset unelmat jo ensisilmäyksellä ja kaipaan odottavaa tulevaa Että vietettäs vielä joku päivä oma hetkemme Maailman huipulla katsellen horisonttia." [[Piste->Päätös]]

Värien villiys ja vehreä Taivas on täynnä havinaa kun tuuli heiluttaa mun uuden alun kehtoa Lopun pelko sai elämään enemmän nyt katson värejä kuin viime kerrasta olisi jo ikuisuus Haen tasapainon oksalla ja kurotan puun koloon tunnen pehmeän pesästä ja perään pistävän Kun pieni nokka nipistää Todistaa, ettei elämä ole unta Vaan jotain paljon parempaa Niinpä kiipeän alas juurelle Ja katson [[taivaalle->Horisontti]]

(if:(history:) contains "Alku")[Katson kauas horisonttiin kurkotan maisemaan jotta nään kuinka] (unless:(history:) contains "Alku" or "Suudelma")[Ja] loiste räjähtää mun silmissä. Kaikki maailman valo ja kirkkaus viimeisinä säteinään Nyt mä sen nään miltä onni näyttää jos sen haluais yhteen kuvaan yksiin kehyksiin Se ois toi auringon valo kietoutuneena violettiin kadonneena pinkkeihin heijastuksiin Ja säteillen oranssina Aurongonlasku loistaa sateenkaarena värjää pilvet punertavaksi pumpuliksi jonka pehmeyteen olis helppo hukkua ajelehtia taivaalla. Talojen ikkunat loistaa vaaleanpunaisina Ja mä huudan tuuleen kuinka maailma on niin niin ihana kuinka mä on valmis valmis just nyt just tässä (if:(history:)contains "Puu")[ [[Asetun istumaan->Juuri]]] (if:(history:)contains "Salaisuus")[ Kertomaan kaiken[[Sulle->Uni]]] (if:(history:) contains "Suudelma")[ [[Katsahdan kaiteelle->Lintu kaiteella]]] (if:(history:) contains "Alku")[Ja tartun [[sulkakynään->Kirje]]] (if:(history:) contains "Ilta")[ Kunnes vähän horjahdan [[Alas->Kaide]]] (if:(history:) contains "Lintu")[Kunnes vähän horjahdan [[Alas->Vuoristorata]]]

Sitähän sä sanoit Että tulisit mun mukaan jopa kaikkein pahimpaan niin mitä jos kohdataan se pelko yhdessä ja kumotaan kaikki kamala Jalka ja toinen kolams ja neljäs Istuudutaan aidalle Varpaat vasten maailmaa villasukat miltein putoaa kun kengät jää katolle lepäämään Puristan tiukasti kiinni aidan reunaan Ja toivon että linnun suiivet on alhaalla varmistamassa Haluan vain kokea hetken taikaa kun me ollaan vihdoin löydetty rauhaa Kaikesta maailman menosta Koulusta, Kodista, Ainaisista unelmista Enkö saisi toivoa vain [[Horisonttia->Horisontti]]

(if:(history:)contains "Katto")[(link-goto:"Katto")] (if:(history:)contains "Ohitus")[(link-goto:"Ohitus")] (if:(history:)contains "Törmäys")[(link-goto:"Törmäys")] (if:(history:)contains "Laita")[(link-goto:"Laita")] (if:(history:)contains "Reunalla")[(link-goto:"Reunalla")] (if:(history:)contains "Pudotusta")[(link-goto:"Pudotusta")] (if:(history:)contains "Kirje")[(link-goto:"Kirje")] (if:(history:)contains "Sinä")[(link-goto:"Sinä")]

Valtavasti kiitoksia kaikille kuunnelleille Tässäkin tarinassa oli paljon myös totta, sillä jokasen tarinan taustallla on oikeita ajatuksia. Kiitos Nomao, minä kertoja joka uskalsi Kiitos Valhalla, sinä joka olet lähelläni ja turvana Kiitos Kuiske, joka olit alussa, sitten kaukana ja nyt taivaalla niin moni on lopulta huomaamatta tukena. Silti se on samalla toivetta ja taidetta mahdolisuus tehdä jotain mitä ei oikeasti ikinä haluaisi tai voisi kokea mielikuvitus onkin taiteilijan ase ja voimavara Käytetään se taidolla. Siis: Kiitokset ihmiselle jotka inspiroi, ihmisille jotka luki ja auttoi matkalla, ihmisille jotka on vielä apuna. <3

mun aivot on peloissaan Ne haluaa muistuttaa kuinka elämä on kaunista just siks et se on se on ihme jonka toinen yritys (jos sitä es ois) uupuis sitä lämpöä jonka sä ja se toi kaikki tietyt loi kaikki ne ihanat Se on ainoa mikä on enää totta kunnes teen viimeisen valinnan katseellani [[Näytä loppuni, mahdollisuuteni->Pelastus]] [[Painan silmät kii->Salainen]]

Niin mä kirjoitan sotkuisilla koukeroilla joita ei kukaan osaa oikeasti lukea paitsi mä ja mullehan ne sanat on mulle, ja mä päätän kuka muu ne kuulee mun suusta. Niin vielä taittelen paperin kellastuneen haperon viimeiseen muotoonsa lennokiksi valmiina matkaan ja annan sen sulle lähetät mun sanat maailmalle se on se mitä kaipaan elämältä Ja autoit just oikein. (if: (history:) cotains "käsi")[Rakas.] (unless: (history:) cotains "käsi")[Oot paras.] [[Ja niin, olen turvassa->Turva]]

Selkä vasten kaarnaa elämäni karheita kohtia kaikki se kasvattaa puun korkealle kohti taivasta Ja ku nostan leukaa seuraan varpujen matkaa sokkeloisena vihreän vaipan kirjossa Löydän lopulta sut. Kaukana, Korkealla katon harjalla Aidan yli kurkistaa tuttu tumma pää Näen alhaalta asti kuinka sun letti aukee ja se oot vaan sä Vanha, tuttu, turvallinen Elämänpuuni kasvattaja. [[Kiitos->Loppu]]

Ja valmistauudn putoamaan Hajottamaan sen kaiken kauniin mun silmistä Mutta sä saat mut kiinni Ja vedät turvaan Vahvoilla käsillä Vahvalla mielellä Et pelkää, vaan laskeudut takas kattotasanteelle Ja pidät kii niin pitkään että tunnen taas maan. Pidätän hetken hengitystä ja sitten vasta jatkan vetämään ilmaa ulos ja sisään niin että en nää muuta kun pienet pisarat mun silmäkulmissa Sä pelastit mun hengen. ... [[Enkä mä lopeta->Maailma]]

Kuin vuoristorata Syöksyn alas Päätä pahkaa Suoraan kohti katua Yö varjostaa maan Ja aurinko katoaa talojen silhuettien taa Mä takerrun kiinni höyheniin Ja kadotan ajan yhteen toiveeseen "Anna mun elää, anna mun jatkaa" Ja niin se matka alkaa taas uuteen suuntaan Kun kädet linnun kaulalla mä nousen kohti kuuta. Huh... [[Haluan vain huutaa->Huuto]]

Kiittämistä Kiittämistä, sitä riittää. Nousen seisomaan huojuvin jaloin katson sua silmiin ja sä lasket kädet mun olille kasvot niin lähelle että uskaltaisin sanoa mitä vaan ja sanonkin: "Mä rakastan sua" Sillä rakkautta on vähän kaikkialla, mutta eniten tässä meidän välillä pienessä yhteisessä hiljaisuudessa jonka ymmärtää ääneen sanomatta että mä muistan tän illan hyvänä Ja niin sä hellästi valaiset mun maailman pienellä pusulla otsalle lämmöllä läpi kehon [[Ja kun->Tarraus]]

Ja niin aika kuluu Aika kuluu aina vaikka se on vaan ajatus tahtomattakin se katoaa Mutten mitään silti kadu. Sä tarttit happea Ilmaa, Jotain vapautusta Ja painat otsan vasten mun omaa Kun mä avaan silmät Ja tuijotan suoraan sun sieluun; Kaikkiin niihin hetkiin meidän välillä kun oltas haluttu kadota Etsiä kaunista mutta päädyttiin vaan katsomaan ja leikkimään ajatuksilla mielikuvituksilla, Pidetään se sama hetki nyt Ja varotaan viiltämästä hiljaisuutta [[Vielä hetki->Hiljaisuus]] [[Antaa mennä jo rikki->Hukassa]]

Joten mä katon sua Ja kohtaan silmäs Katot mua ja kohtaat itses Peilikuva kertoo kaiken Eikä sitä saa murtaa Epäonnen varjolla joten luen sun huulilta Kun soperrat ujona hiljaiseen tuleen sanoja "Aina, Aina mä halusin" Jos niin kovasti uskoit Mikset jo aiemmin Ollu askelta mua edellä? En ymmärrä tätä maailmaa se on niin outo Saa mut sekoamaan onnesta Samana iltana Kun plekään kuolemaa Ja silti se on kaikki niin niin kaunista Villiä ja valoisaa "En sano: Antaa olla" Vaan, "Antaa kuulua" Kerro kaikki, [[Rakas->Rauhassa]]

Suu auki Ja sanat ulos "Mitä just tapahtu" Ja niin se on taas hajalla meidän tunteet on levällään kattotasalla eikä kukaan osaa pinota kunnolla "Voisinpa vaan sanoa..." Sopertaa Ääni etsii voimaa illan hämystä ja hajoaa "Kiitos, Kiitos kuitenki" Ja katse osuu vihdoin silmiisi Silloin meidän välillä käy salama Kun kaikki osuu kohdalleen ja tunteet löytää toisensaa Osataan taas lukea ajatuksia [[Rauhassa]]

Sun maailma mun maailma onko sillä väliä kuinka lähellä? Eiköhän ihmetä olis siltikin vaikka ei koskaan kohdattais kunhan kiitän että törmättiin että maailma rikottiin Että alkuräjähdys Toteutettiin. Meidään maailma alkaa tästä aamusta Viimeisen syys illan lopusta [[Kun nostan katseen->Horisontti]]

Ja katsoo mua vastaan pieni pää Räpinää ja vipinää on enää vähän jäljellä Silmistä heijastuu taivas Sen silmistä linnun sinertävistä siiviistä. Huokuu meille voimaa, pyyntö käpertyä suojaan kun sen tarve on. Käperryn mun suojaan kun etsin sun sormet Ja asettelen omani ristiin ja silloin sä taas lohdutat pienellä poskelle lämmöllä lähelle Katsahdan vielä kaukaisuuteen kurkistan taivaan sineen Värit kiertää nousevaa kuuta kun aurinko laskee uneen [[Pian->Portaikko]]

Mun maailma aukeaa alhaalla Ja sä oot mun kanssa samalla tasolla Otan askeleet ja tarkistan "Onhan kaikki mukana" Sillä haluan olla varma että tästä illasta ei mikään unohdu Ei maisemat, Ei tunnelmat, Ei ihmeet Saati unelmat Haluan muistaa sut ja mut Meidän maailman; kattokuplan,linnunpesän Askeleet vie ja valot hiipuu suljen silmät ja luotan sun suuntaan Kun astun alaspäin portaita pitkin arkeen Pyydän hartaasti maailmalta Sulta ja siltä "Anna mun olla höyhenen kevyt [[kaikkialla, aina->Loppu]]"

"Älä lopeta!" "Älä!" "Lopeta!" Lintu matkaa mun sanojen kanssa samassa tahdissa kun mä annan maailmalle luvan olla se mitä se on Antaa mulle maailma ja maisema Tää kaikki loiston ihmemaa. Ja silloin lento tasaantuu Nousen istualle ja valmistaudun palaamaan arkeen maan tasalle Puun juurelle Sun luokse. [[Elämän polulle->Matka]]

Maa maa maa Kivi, hiekka, {(if:(history:)contains "Lintu reuna")[asfaltti] (unless:(history:)contains "Lintu reuna")[nurmikko]} Metri, sentti ja milli aina vain lähempänä harmaata kunnes silmissä vilisee jo muutakin Muistoja muiston perään niitä elämä on täynnä niitä Maailma on täynnä ja me oltiin täynnä Vedän sisään viimeiset hajut ja talletan loputkin värit tarkastelen maailmaa takemmin kuin koskaan saan kaiken vasta kun en enää koskaan voi sitä muistaa Tai kertoa. (if:(history:)contains "Lintu reuna")[Viimeinen vilahdus on musta varjo Untuvainen peite [[Ja silloin kaikki sammuu->Lintu]]] (unless:(history:)contains "Lintu reuna")[Viimeinen vilahdus on vihreä Kova ja karhea oksa [[Ja silloin kaikki sammuu->Puu]]]

Saanhan sanoa Kaikki sanani Kuuntelethan varmasti Suruni ja vastaat Omillasi niin ollana yhtä [[Tuulessa->Ilta]]

Eikä meidän mielillä tai kielillä Olis väliä muiden silmissä Me ollaan tässä Ja mä otan askeleeni kohti pieni liike, niin ollaan samalla tasolla vaikken voi luvata [[Suutelen sua huulille.->Suudelma]]

Me ei, kukaan ei tätä tiennyt Mikä on se päivä kun saa lentää taivaan kannessa Huutaa tuuleeen Ja poimia tähtiä matkaan Peilata itseään Ikkunasta Korkeuksissa mä näin kuinka horisontin raja On veteen piirretty viiva kaikki katoaa ja kaikki kohtaa siellä Sinne mun matka käy enkä lähde yksin Haluan kulkea kanssasi Kuka oletkin Olet juuri se Jota tarvitsen [[Lintuni->Loppu]]

Tajuan tuulen kadonneen ja huomaan viiman pyörittävän hiuksia ympyrään mutta pysyväni paikallaan Kadotuksessa silmien allla piilosssa Sillä siellä Kaikki paha oli vain unta Ja vihdoin mä herään [[Horisonttiin->Horisontti]]

Horjun Ja käsi tarraa kiinni Käännyn sun puolees käännän selän pudotukselle ja peloille Et ois mennyt mukana Et ois Ja mä pakenin totuutta että sä arvostat tätä kaikkea Istun reunalla just oikealla korkeudella niin että katson ylös sun kasvoihin ja voisin halata nojata sun rintaan Sydäntä vasten Ja kuiskaan: "Opeta mulle kuinka maailma voi loistaa läpi kaikkien kauhujen Näytä mulle sun valos Ja ohjaa alas turvalliselle tasaiselle maalle (if:(history:)contains "Käsi" or "Katse")[Rakas]" "Mä olen sun", [[Sä kuiskaat->Turva]]

Juuri oikea korkeus Meidän oikea etäisyys pienelle lämmölle läpi sun huulien Kun otsalleni osuu muistot Jä lämpö palaa kehoon. Halaan, Tarraan, Kuuntelen Sydäntä ja elämää Kiitän kuinka oot siinä Eikä mulla oo kiirettä valita vielä reittiä Nousen jaloilleni (unless:(history:)contains "Kirje")[vasten laitaa] Nostan pituuteni vasten sun turvaa Ja Tartun hellästi kiitän samalla mitalla Pusulla otsalle Kaunis kiitos, ystävä. Ja niin, tarraan sua kädestä Kun me kävellään alas portaita [[Kohti elämää, puun juurelle->Yhdessä]]

Lämpöinen kätesi Silittää siiliäni Etsin sun sormet Ja asettelen omani ristiin Kiitos kun annat luvan Etkä vaadi muuta kuin turvan olla kattotasanteen kuplassa Yöt sun kanssa Meidän maailmassa [[On unelmia ja täyttä totta.->Loppu]]

Selkä vasten kaarnaa elämäni karheita kohtia kaikki se kasvattaa puun korkealle kohti taivasta Ja kun nostan leukaa seuraan varpujen matkaa sokkeloisena vihreän vaipan kirjossa Nään taivaan vieläkin loistossaan Kutsun sut vierelle, nojaan vasten olkaa Jota kauan kaipasin rinnalleni matkalleni Halki kaiken tulevan [[Kiitos]]